October 2011

S M T W T F S
      1
2345678
9101112131415
1617181920 2122
23242526272829
3031     

Style Credit

Expand Cut Tags

No cut tags
Monday, April 13th, 2009 07:55 pm
Anne Allisonin kuvaus lapsille suunnatusta mangasta Permitted and Prohibited Desires. Mothers, Comics and Censorship in Japan -teoksessa herätti ainakin minussa kysymyksiä siitä, millaisia merkityksiä on mangassa olevilla kohtauksilla, joissa miespuoliset henkilöt katsovat naisten tai tyttöjen paljastuneita tai paljastettuja ruumiinosia. Allison kiinnittääkin huomiota mangan kohdeyleisön ikään ja siihen, että samanlaisia kohtauksia on myös aikuisille suunnatussa eroottisessa mangassa. Allison pohtii, onko tällainen katsominen lapsille suunnatussa mangassa seksuaalista. Se ei ainakaan täytä sellaista seksuaalisuuden kriteeriä, että sitä ei seuraa sukupuolielinten kontakti tai orgasmi. Teoksensa antropologisen teeman mukaisesti hän lähtee liikkeelle purkamalla seksuaalisuuden käsitettä ja erityisesti sen länsimaisia konnotaatioita.

Allison kritisoi länsimaista tapaa määrittää ihmisen identiteetti seksuaalisuuden kautta. Hän kertaa, että freudilaisen ajattelutavan mukaan subjektiivisuus alkaa genitaalisen heräämisen, sosiaalisen sukupuolen hahmottamisen ja insestitabun yhteisvaikutuksesta lapsen mielessä, jolloin lapsi myös oivaltaa, että isillä on sosiaalista valtaa, jota naisilla ei ole, ja että miehillä on penis, jota naisilla ei ole.

Significantly, a boy's desire for his mother is both genital and genitally tabooed at this stage, and it is the father, with a penis larger than the boy's, who is the object of the mother's sexual interest as well as the social authority who enforces the taboo against mother-son incest. All of these desires, prohibitions, and recognitions become conflated at this point, according to Freud, and most important for both boys and girls is the recognition that fathers have a social power that mothers lack and that males have a penis that females don't.


Allison huomauttaa, että muiden muassa feministit ajavat näkökantaa, jonka mukaan identiteettiin vaikuttavat monet tekijät kuten luokka, rotu, kulttuuri ja historia. Tekstiä lukiessa tulikin sellainen olo, että Freudin ajatukset ovat tyypillisiä ylemmän luokan valkoisen kristityn heteroseksuaalisen miehen pohdiskeluja identiteetistä: monien etuoikeuksiensa keskellä hän ei ole nähnyt, mitkä tekijät muokkaavat ihmisiä ja vaikuttavat heidän elämäänsä, ja on keskittynyt niiden sijaan seksuaalisuuteen.

Japania tutkiessaan Allison on siis kyseenalaistanut länsimaisia käsityksiä. Mangasta hän kirjoittaa, että kokonaan tai osittain alastomien naisruumiiden kuvat ovat hänen mielestään mangassa seksuaalisia, mutta eivät samalla tavoin kuin se freudilaisittain ymmärrettäisiin:

[S]exuality, by this construction, does not radically change its form and meaning in puberty, the time when, Freud and western male gaze theorists argue, genitals dominate sexuality and order an emerging subjectivity. Neither this western-based conception of subjectivity nor its construction of sexuality can be strictly applied, I argue, to Japan.


Allisonista mangassa on seksuaalista katsomista, johon pojat totutetaan lapsille suunnatussa mangassa kun he ovat niin sanotusti esigenitaalisia ja monin tavoin riippuvaisia äideistään, eli eivät länsimaisten teoreetikkojen mukaan sukupuolielintensä kehityksen tai äideistään erossa tapahtuvan subjektiviteetin synnyn kannalta puberteetissa. Tällaisessa katsomisessa siis seksuaalisuus rakentuu eri tavalla kuin länsimaissa ajatellaan, eikä murrosikä vaikuta siihen yhtä mullistavasti kuin länsimaisessa ajattelutavassa.

Oli kiinnostavaa lukea Allisonin tekstiä Freudista ja subjektiviteetista. Suurin osa asiasta oli minulle epämääräisen tuttua, mutta Allisonin kuvaus selkeytti joitakin kohtia, ja sekä Allisonin että hänen mainitsemiensa feministien kritiikki Freudin ajatuksia kohtaan tuntui virkistävältä. Toisaalta Freudin ajatukset peniksestä sosiaalisen vallan symbolina vaikuttavat omassa historiallisessa yhteydessään perustelluilta, mutta toisaalta myös huomautukset naisilla ja äideillä olevasta konkreettisesta vallasta sekä naisten rintoihin ja lisääntymiskykyyn kohdistuvasta kateudesta nostavat esiin merkittäviä puutteita Freudin teoriassa. Näistä on kiinnostavaa lukea sekä historiallisessa mielessä, koska freudilaiset käsitteet kuten tukahdutetut halut ovat olleet ja ovat niin tärkeitä länsimaisessa kulttuurissa, että kysymyksinä, joita itsekin voi pohtia. Mistä identiteetti koostuu? Milloin ja miten subjektiviteetti muodostuu? Mikä on seksuaalista, miten seksuaalinen määritellään ja millaisia kulttuurillisia eroja seksuaalisuudessa ja seksuaalisessa on? Näihin kysymyksiin en ainakaan tässä edes yritä vastata, mutta niitä tulee kyllä pohdittua.